Etusivu

Softaajan Vietnam-spesiaalin (4/2007) artikkelit.
Artikkelit ja kuvat julkaistu Fire-kustannus Oy:n luvalla, kopiointi ja edelleenlevittäminen kielletty.

Kommunismin puolesta Etelä-Vietnamissa taisteli PLAF, josta Etelä-Vietnamin hallitus käytti nimitystä Viet-Cong. PLAF oli jakautunut kahteen erilliseen osastoon joista toinen oli pitkälle sotilasorganisaatio ja oli Hanoin suorassa komennossa. Suurin osa tähän organisaatioon kuuluneista sotilaista oli Pohjois-Vietnamin kansanarmeijan, PAVN, taistelijoita. Toinen osasto muodostui tavallisista kyläläisistä jotka päivisin viljelivät maata ja öisin toimivat sisseinä.
PLAF sai Pohjois-Vietnamista poliittista ja sotilaallista tukea sotilaiden, aseiden ja varusteiden muodossa. ja näin PLAF:n sotilasorganisaation sotilaat käyttivät pitkälti samoja varusteita mitä PAVN. Sissien käyttäessä arkivaatetustaan täydennettynä sotilasvarusteilla.

Päähineet:

Varmasti yleisin päähine mitä sotilaat käyttivät oli vihreä hellehattu. Hattu on valmistettu hartsista ja paperimassasta ja jonka päällä on vihreä kangaspäällinen jota ei voi irroittaa koska se on liimattu hattuun kiinni. Hattua on vain yhtä kokoa ja siinä on yksinkertainen hikinauha ja leukahihna. Sodan alkuaikoina saattoi myös nähdä muovitettua, Kiinassa valmistettua hellekypärää. Kypäriä naamioitiin vihreällä kankaalla tai naamioverkolla johon on helppo kiinnittää naamiomateriaalia. Toisinaan näkyi myös amerikkalaisesta täplikkäästä laskuvarjosilkistä valmistettuja naamiopäällisiä. Pohjois-Vietnamilaiset sotilaat poistivat kokardin kypärästään kun siirtyivät Etelä-Vietnamin puolelle, tarkoituksenaan uskotella että PLAF olisi itsenäinen, iso taisteluosasto. Usein kokardeja löytyi kuolleiden sotilaiden repuista tai takintaskuista minne ne oli laitettu talteen.
Hellekypärän lisäksi laajassa käytössä oli ranskalaistyylinen, lyhytlierinen hattu joka oli Pohjoisen vastine amerikkalaisten boonielle. Hattuja oli useita värejä khakista vihreään ja mustaan. Varsinaisia teräskypäriä, joita oli saatu Kiinasta ja Varsovan-liiton maista käyttivät lähinnä ilmatorjunnassa ja tykistössä toimivat sotilaat.
Usein suomen vietnam-peleissä sisseillä näkyviä riisihattuja ei taistelutoiminnassa käytetty, muuten kylläkin.

Puvut:

Sotilailla oli käytössä lähes askeettinen, puuvillasta valmistettu uniformu. Alkuaikoina malli muistutti kiinalaista kenttäuniformua, mutta muuttui sodan kuluessa oman mallisekseen. Miehistön paidassa on kaksi napilla suljettavaa rintataskua, kun upseereilla ja aliupseereilla on olkapoletit ja neljä taskua. Housut ovat suorat ja niissä on kolme taskua ja lahkeensuut on mahdollista kaventaa napeilla. Pukujen väritykset vaihtelivat kiinalaisesta vihreästä haalistuneeseen khakiin. Puvuissa ei käytetty minkäänlaisia arvomerkkejä.
Sisseillä oli käytössään ”pyjamapuvut” jotka saatoivat olla pään yli vedettäviä, löysiä kauluksettomia paitoja tai napitettavia takkeja joissa oli myös taskut. Pukujen väritys oli musta ja sen variaatiot. Kaulassa sisseillä oli ruudullinen huivi joka toimi sissien tunnuksena.

Kengät:

Pohjois-Vietnamilaisilla oli käytössään ranskalaisilta miehittäjiltä kopioitu hengittävä, kumipohjainen kanvaasikenkä joka oli kevyt ja käytännöllinen jalkine. Kenkää oli saatavissa lyhyellä ja pitkällä varrella. Upseereilla oli käytössään mustat nahkaiset, yleensä pitkävartiset kengät. Varsinaisista maihinnousukengistä ei tässä tapauksessa voida puhua, sillä kenkien malli oli paljon sirompi mitä raskastekoisissa maihinnousukengissä.
Yhtenä yleisistä taistelujalkineista oli Ho Chi Minh-sandaalit, joissa pohja on tehty vanhasta autonrenkaasta ja siihen oli kiinnitetty kumisia tai nahkaisia hihnoja joilla se pysyi jalassa. Eikä toisaalta ollut epätavallista tavata paljasjalkaisiakaan taistelijoita, edes PAVN:n riveissä.

Kantolaitteet:

Sodan aikana oli käytössä varusteita niin Neuvostoliitosta, Kiinasta, Ranskasta kuin Yhdysvalloistakin. Aikaisempien sotien perua olevia, kuten myös mallin mukaan viidakossa sijaitsevissa pajoissa tehtyjä.
Lippaiden kantamiseen oli useita itsetehtyjä lipastaskuja, kuten myös esim konepistoolin lippaille amerikkalaisvalmisteisia, tai niiden mukaan mallinnettuja taskuja. Suurin osa varusteista kuitenkin oli sotilasapuna tullut Kiinasta.
Yleisin ja varmasti klassikoksikin muodostunut on ”Chi-Com chestrig”. Kantolaite on kaikessa yksinkertaisuudessaan käytännöllinen, kevyt ja hengittävä. Materiaali on paksua puuvillaa joka on rintaa vasten tulevassa osassa kaksinkertainen. Tähän on sen jälkeen ommeltu kolme taskua AK:n lippaille ja lipastaskujen yläreunassa sisäpuolella on kumitettu vahvike joka estää lippaiden hölskymistä. Lipastaskujen pohjat ovat vahvistetut kaksinkertaisella kankaalla. Molemmilla puolilla lipastaskuja on kaksi pienempää taskua patruunarasioille. Taskujen läpät sulkeutuvat yksinkertaisella kangaslenkki-puutappi yhdistelmällä joka on äänetön käyttää ja helppo korjata. Samalla mallilla toteutettuja rigejä oli myös SKS kiväärille, missä on kymmenen taskua ja jokaiseen taskuun mahtuu kaksi kappaletta kymmenen patruunan patruunakampoja.
AK:n lippaita kuljetettiin myös lipaslaukussa jota pystyi kantamaan joko vyöllä tai olkahihnasta. Laukussa on läpällä suljettava yksi iso tasku joka on jaettu viiteen pienempään osastoon, johon jokaiseen mahtuu yksi AK:n lipas. Ison taskun molemmilla puolilla on puhdistusvälineille ja öljypullolle omat taskunsa.
Kenttäpulloille oli joko yksinkertainen nyörillä suljettava pussukka, tai hihnoista ommeltu ”kehto” jossa kenttäpulloa kannettiin pidemmästä olkahihnasta. Kenttäpulloja oli useita eri tyyppejä, yleisimpänä vihreäksi maalattu alumiininen noin litran pullo jossa ruskea bakeliittinen korkki.
Monista vyömalleista yksi oli kankainen vyö joka oli kuin suora kopio Yhdysvaltalaisesta M36 pistoolivyöstä johon on vain vaihdettu solki. Myös nahkaisia vöitä näkyi käytössä joissa oli samanlainen solki mitä kankaisessa. Metallisolki ei ole perinteinen neuvostovalmisteinen miehistövyösolki, vaan se on litteämpi ja hivenen pienempi. Soljessa saattoi olla kaiverrettuna viisisakaraisen tähden ääriviivat, itse tähteä ei kuitenkaan oltu maalattu.

Reput:

Yleisin reppumalli oli PAVN-reppu. Reppu on valmistettu paksusta puuvillakankaasta ja siinä on yksi iso tasku ja kolme pientä sivutaskua, sekä selkäpuolella kumitettu, päältä avoin karttatasku. Taskujen läppien sulkumekanismi on yksinkertainen metallisolki. Repun alkuperäinen väri on vihreä, mutta väri haalistui lähelle khakia. Käytössä oli myös muita reppuja, pääasiallisesti Itä-Eurooppalaista alkuperää, näitä kuitenkin huomattavasti harvemmassa mitä PAVN-reppua.
Reppujen kanssa käytettiin hyvin usein naamiointimateriaalin kiinnittämistä helpottavaa välinettä jossa oli sisäkkäisiä bamburinkuloita sidottu nyöreillä yhteen niin, että rinkuloiden väliin jäi pieni väli. Tälläinen väline kiinnitettiin reppuun ja siihen oli helppo pujotella isoja lehtiä ja muuta naamiomateriaalia jotta viidakossa kulkevaa osastoa olisi vaikeampi havaita lentokoneesta.

Lyhenteitä:

  • ARVN – Army of Republic Viet-Nam. Etelä-Vietnamin armeija
  • PAVN (NVA) – People's Army of Viet-Nam (North Vietnamese Army). Pohjois-Vietnamin armeija
  • PLAF – People's Liberation Armed Forces. Etelä-Vietnamissa toiminut sissiarmeija, tunnetaan myös nimellä Viet-Cong.


 

 
   
 

Päivitetty: 8-06-2009